Normaalisti synnytys tapahtuu 37.–42. raskausviikon välillä. Silloin sikiö on täysin muodostunut ja tarpeeksi kehittynyt kyetäkseen sopeutumaan elämään kohdun ulkopuolella. Joskus lapsi kuitenkin syntyy ennen 37. raskausviikkoa. Tällöin vastasyntyneen katsotaan olevan ennenaikaisesti syntynyt eli keskonen. Lapsen elinten kehitystaso riippuu raskauden kestosta.
Keuhkojen kypsyminen ja toimintakyky ovat ratkaisevan tärkeitä lapsen eloonjäämisen kannalta. Ennenaikaisuuden asteesta riippuen keuhkot voivat olla osittain tai jopa täysin epäkypsät, jolloin ne eivät kykene riittävään hengitystoimintaan.
Chiesi on panostanut vuosikymmenten ajan neonatologiaan eli vastasyntyneiden hoitoon ja tehnyt yhteistyötä lääkärien kanssa parantaakseen keskosten hoitoa. Tämän tärkeän yhteistyösuhteen ansiosta Chiesi on nykyään neonatologien yhteistyökumppani kaikkialla maailmassa. Se toimittaa henkeä pelastavia lääkkeitään yli 80 maahan eri puolille maailmaa ja edistää hyvien kliinisten käytäntöjen leviämistä.
Video ennenaikaisesti syntyneistä vauvoista
10 prosenttia vastasyntyneistä lapsista syntyy liian aikaisin. Synnytykset, jotka tapahtuvat ennen raskausviikkoa 37 kutsutaan ennenaikaisiksi. Ohessa video Karolinska -sairaalan arvokkaasta työstä ennenaikaisten vauvojen hoidossa, jotta heille voitaisiin taata mahdollisimman hyvät edellytykset elämänsä alkuun.
281-2022-MARK
KESKOSUUTEEN LIITTYVÄT HENGITYSKATKOKSET
Hengityselimistön ja hengitystä säätelevien aivoalueiden epätäydellinen kehitys on yleinen ongelma ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla ja erityisen vaikea pienipainoisilla keskosilla. Se aiheuttaa spontaaneja hengityskatkoksia eli apneoita, jotka määritellään yleensä yli 20 sekunnin pituisiksi hengityspysähdyksiksi. Kliinisesti hengityspysähdyksen yhteydessä voi esiintyä myös sykkeen hidastumista ja/tai veren happimäärän vähenemistä. Apneakohtauksen aikana vauvan iho voi olla kalpea tai syanoottisen sinertävä ja lihasjänteys alentunut. Hengityskatkosten riski on sitä suurempi, mitä pienempi vauvan sikiöikä on. Hengityskatkokset alkavat yleensä 2.–3. elinpäivänä.
Lievemmät kohtaukset voivat mennä ohi, kun vastasyntynyttä stimuloidaan kosketuksen avulla. Vaikeampiin kohtauksiin tarvitaan lääkehoitoa stimuloivilla lääkkeillä kuten kofeiinilla.
Adenosiini on hermoston välittäjäaine, joka säätelee hermosolujen toimintaa ja vähentää hengitystyötä. Kofeiini toimii sen suorana vastavaikuttajana. Se estää adenosiinia vaikuttamasta solujen adenosiinireseptoreihin, jolloin hengitys tihenee.
Hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS)
Vastasyntyneen hengitysvaikeusoireyhtymää esiintyy tyypillisesti keskosilla. Hengitysvaikeusoireyhtymällä (RDS) ei yleensä tarkoiteta tiettyä patologista tilaa vaan monimutkaista kliinistä tilannetta, jonka oireet johtuvat hengityselimistön alikehittyneisyydestä. Tilan vaikeusaste ja ilmaantuvuus ovat suoraan yhteydessä ennenaikaisuuden asteeseen, ja riski on suurempi ennen 28. raskausviikkoa syntyneillä.
Hengitysvaikeusoireyhtymää sairastavien keskosten hengitysvajaus johtuu keuhkojen surfaktantin vähyydestä. Surfaktantti osallistuu biofilmin muodostukseen keuhkorakkuloiden sisäpinnalle. Sen fysiologisena tehtävänä on mahdollistaa keuhkojen laajeneminen ja estää niiden painuminen kokoon (atelektaasi) uloshengityksen aikana. Surfaktantin puute aiheuttaa hengitysvaikeuksia, huonontaa happeutumista, lisää hengitystyötä ja lisää hengityksen tukihoidon tarvetta.
Keskosella on elimistössään yleensä hyvin vähän surfaktanttia verrattuna täysiaikaiseen vastasyntyneeseen, ja hengitysvaikeusoireyhtymä vähentää vauvan käytettävissä olevaa surfaktanttimäärää entisestään. Tarvittaessa vauvalle voidaan antaa eksogeenista surfaktanttia, joka täydentää elimistön omaa surfaktanttia, mahdollistaa biofilmin paremman kehittymisen ja lievittää siten oireita.
